Historia
Lahden kaitaelokuvaajien syntysanat lausuttiin 19.10.1956 Lahden Seurahuoneella, kun kamerakerhon puheenjohtaja toimitusjohtaja A. Anttila toivoi, että Lahteen perustettaisiin kaitaelokuvaajille oma yhdistys. Kokous päättikin perustaa kaitaelokuvaajille oman kerhon,jolle esitettiin nimeksi Lahden Kaitaelokuvaajat.Kerhon perustava kokous pidettiin 23.11.1956 hotelli Valtakulmassa. Paikalle tulleet 32 henkilöä päättivät yksimielisesti siitä, että Lahteen perustetaan Lahden Kaitaelokuvaajat -niminen yhdistys.Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin eläinlääkäri Pauli Lisitzin.Yhdistys jätti vuonna 1957 anomuksen liittymisestä Suomen Kaita- elokuvaajien liiton jäseneksi. Seuraavana vuonna yhdistys hyväksyttiin liiton jäseneksi ja on siitä asti ollut Suomen Filmi- ja videokuvaajien liiton jäsen.
 Kauko Vilkko kaitafilmikameran takana |
Jäsenilloissa esitettiin jäsenten omia filmejä ja mm. jo vuonna 1959 parhaimmaksi filmiksi valittiin Pentti Ruohoniemen valmistama filmi " Mitä minusta tulee?".
Vuonna 1963 yhdistys tuotti ensimmäisen oman näytelmäelokuvan. Se kuvattiin yhdistyksen kerhoillassa Lahden Seurahuoneella. Filmin käsikirjoitti ja ohjasi Reijo Salminen. Elokuva koostui kaikkiaan 41:stä eri kohtauksesta ja kuvakulmasta. Elokuvan juoni oli "Timanttiryöstö Lahdessa". Elokuva saatiin purkkiin kahdessa tunnissa, mikä oli silloisen mittapuun mukaan loistava suoritus.
Lahdessa järjestettiin vuonna 1964 kaitafilmaajien pohjoismainen kongressi- ja kilpailu. Tuolloin parhaaksi kaitaelokuvaksi valittiin ensimmäistä kertaa suomalainen kaitaelokuva, jonka oli tehnyt arkkitehti Margaretha Stigzelius. Filmin nimi oli Tyttö ja nauru.
Maaliskuussa 1983 Lahden Kaitaelokuvaajat toimivat isäntinä Suomen kaitaelokuvaajien liiton vuosikatselmuksessa, johon valittiin karsintojen kautta 33 elokuvaa.
 |
1980-luvulla markkinoille tulleet videokamerat alkoivat syrjäyttää kaitafilmikameran käyttöä kuvauksessa. Samalla koettiin myös se ilmiö, että ohjelmien valmistus tyssäsi vähäksi aikaa siihen, ettei harrastelijoille ollut tarjolla editointiin tarkoitettuja laitteita. Myös Lahdessa uuden tekniikan käyttöönotto vähensi roimasti kaitakuvaajien määrää. Niinpä yhdistys muutti vuonna 1987 nimeksi Lahden Videokuvaajat ry, jolla nimellä se on toiminut näihin päiviin asti. Yhdistys sai käyttöönsä myös uuden tekniikan vaatiman kuvaus- ja editointilaitteiston. Alalla tapahtuva nopea kehitys on jälleen vaihtanut formaattia. Nyt kotikuvaajilla on mahdollisuus tehdä ohjelmia erittäin korkealla laadulla tietokonetta apuna käyttäen.
Yhdistys on järjestänyt näiden vuosikymmenien aikana valtavan määrän erilaisia koulutustilaisuuksia, joihin on osallistunut erittäin paljon kuvaamisesta ja ohjelman valmistamisesta kiinnostuneita ihmisiä Lahdesta ja lähiympäristöstä.