Lokki-filmin synty ja taustaa
Mikkelin kaupungin keskellä kohoava Naisvuori kätki jatkosodan aikana sisäänsä tarkoin varjellun Viestikeskus Lokin. Lokki tuotti Päämajan puhelin- ja kaukokirjoitin palvelut ympäri valtakuntaa ja lisäksi salattavien sanomien käsittelyn.
Sotien päätyttyä Lokki purettiin ja jäljelle jääneet rakenteet jäivät lahoamaan. 1990-luvulla valmisteltiin viestiaselajin vapaaehtoiskentässä Lokin rakentamista alkuperäistä vastaavaksi.
Niinpä minäkin, aselajikillan sihteerinä, osallistuin talkootöihin erittäin ahkerasti. Lokin rakentamiseen tarvittiin runsaasti lahjoituksia telealan yrityksiltä ja tukea julkiselta puolelta.
Päämajan Viestikeskus Lokki avattiin yleisölle 4.12.1995. Avaajana toimi puolustusministeri Anneli Taina.
Osallistuin Lokin vaiheisiin myöhemminkin esittelemällä Lokkia turistiryhmille ja perehdyttämällä Mikkelin museotoimen väkeä Lokin laitteiden toimintaan. Paikallinen viestikilta kehitti näyttelyä tuottamalla laitetekstejä ja minun TK-filmistä laatimani non-stoppina pyörivän esityksen.
Olen enemmänkin kirjoittaja kuin filmialan harrastaja. Olen kirjoittanut kaverini Martti Susitaipaleen kanssa kolme sota-aikojen viestitoimintaa käsittelevää tietoteosta, joissa viimeisimpään olin kirjoittanut pitkän Lokista ja sen yhteyksistä koskevan luvun. Olen tehnyt TK-filmeistä myös muutamia muita näyttelyihin istutettuja esityksiä. Filmien käytöstä on maksettu vuokraa KAVI:lle ja myöhemmin kiltamme on lunastanut niiden pysyvän käyttöoikeuden.
Eräänä alkuvuoden 2021 päivänä jysähti pommi: Lokin katosta oli pudonnut 800 kiloa painava lohkare. Tuo tapahtui Lokin ollessa suljettuna kallion kunnon tarkastuksen yhteydessä. Niin päädyttiin johtopäätökseen: Lokki on suljettava yleisöltä, kunnes se on turvallinen.
Kiltamme piirissä päätettiin välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin.
Rakensimme Lokki-näyttelyn Päämajamuseolle. Tuolloin sain ajatuksen filmin teosta, että ihmiset näkisivät, millaista Lokissa todella oli ja miten siellä toimittiin. Kirjoitin alustavan käsikirjoituksen filmiin tukeutuen jo aiemmin tekemiini teksteihin ja kytkin käsikirjoitukseen esitettäviä TK-filmejä, laatimiani piirroksia ja kaavioita, valokuvia ja kuvattavia kohteita Lokissa.
Tarvitsin hankkeeseen osaavan yhteistyökumppanin. Niinpä kyselin Mikkelin Elokuvaajat ry:n Kari Nuolingolta apua. Olin häneen tutustunut muutamien yhteisten Jalkaväkimuseolla tehtyjen kuvausten yhteydessä. Kari kehotti kääntymään Hamid Al-Sammarraeen puoleen. Otin yhteyden Hamidiin ja hänelle asia sopi. Kävimme läpi käsikirjoitusta ja Hamid otti runsaasti ottoja Lokista. Luovutin Hamidille käsikirjoituksen lisäksi kaikki kuvat, piirrokset ja TK-filmin.
Tarvitsimme filmiin myös sujuvasanaisen ja hyvä-äänisen kertojan. Mikkelin kaupungin teatterin näyttelijä Aapo Oranen suostui hommaan. Hamid äänitti Aapo Orasen lukeman tekstin, ja osaajien kesken ei hommassa tarvinnut juuri useita ottoja. Hamid ryhtyi editoimaan kaikesta materiaalista käsikirjoituksen mukaista filmiä. Kun näin lopputuloksen olin todella iloisesti yllättynyt. Hamid osasi asiansa. Filmin tuottamiseen tarvittiin myös vähän taloudellista tukea, jota saatiin kiltamme jäseneltä Pellervo Pekkolalta ja Kaakkois-Suomen Viestikillalta.
Nyt filmin eri versioita pyörii Sodan- ja rauhan keskus Muistin Lokki-näyttelyssä ja pidempää versiota auditoriossa tilauksesta. Filmiä on esitetty mm. Sotilasradiopäivillä Kouvola-talolla ja muutamassa muussa viestiaselajin historiaa käsittelevässä julkisessa tilaisuudessa. Olihan filmi esillä myös ”Kulttuurin unelmavuoden 2022” yhteydessä elokuvateatteri Ritzissä. Hamidin vinkistä laitoin filmin mukaan myös Filmi- ja Videokuvaajien SM-kilpailuihin.
Nyt Lokki uinuu Naisvuoren uumenissa prinsessa Ruususen unta ja odottaa varakasta prinssiä pelastamaan tuon maailman laajuisesti harvinaisen sotahistoriakohteen.
Olen 66-vuotias insinöörimajuri evp., opettaja ja tietokirjailija. Minulla on ihana vaimo ja kolme aikuista lasta.
Tapio Teittinen